 |
| sourceforge.net/projects/konte |
koivuvalli ja orastava ruoho tummassa maassa. Liikkeellä
kadunpesijät, työmatkapolkijat, tuttu ei minua näe, vain
liikahtaa hermostuneesti... Aika kaatuu (vai vyöryy vai kuluu) iltaan,
murhe (vai väsymys vai lopunalku) jatkaa sieltä, missä
työaika päättyi. Koko elämä hakkaa päälle tyhjässä hetkessä
bussissa ennen kotiintuloa ja lasten sarjatulivaatimuksia.
Minä olen tuo korkeajännitetolppa tuolla tien varressa.
Olen kadottanut itseni yksityiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tähän ajatuksesi (moderoitu).